Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Snellmanin päivänä juhlistetaan suomalaisuutta - Suomen suurlähetystö, Tukholma : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tukholma
SUOMEN KUNNIAPÄÄKONSULAATTI, Göteborg


Finlands ambassad
Gärdesgatan 11, 115 27 Stockholm
+46 8 676 6700, info@finland.se
Finlands honorära generalkonsulat
Götgatan 10, 41105 Göteborg
+46 31 801 050, sanomat.got@formin.fi
Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 7.5.2018

Snellmanin päivänä juhlistetaan suomalaisuutta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 66 vuotta siitä, kun suomalaisen identiteetin rakentajana ja suomen kielen aseman puolustajana tunnettu Johan Vilhelm Snellman sai oman liputuspäivänsä. Suomessa liput nousevat salkoihin Snellmanin ja suomalaisuuden kunniaksi 12.5.

Snellmanin päivää vietettiin ensimmäisen kerran virallisesti vuonna 1952, ja vuonna 1978 päivä nimettiin myös suomalaisuuden päiväksi.

Monipuolinen yhteiskuntavaikuttaja

SnellmanJ.V. Snellman

J.V. Snellman oli aikansa monipuolisimpia yhteiskunnallisia osallistujia. Hänet tunnetaan niin vahvana poliittisena vaikuttajana kuin myös suomalaisen koulutuksen ja sivistyksen edistäjänäkin. Snellman toimi elämänsä aikana muun muassa tutkijana ja professorina yliopistossa sekä yhteiskuntaa kritisoivana ja valveutuneena toimittajana. Hänet tunnetaan myös eurooppalaisena filosofina, joka kannatti ajan mukaisesti Hegelin ajatuksia, mutta korosti kuitenkin valtion sijasta suomalaisen kansallishengen tärkeyttä sivistyksen edellytyksenä. Myöhemmin Snellman keskittyi Suomen taloudellisten mahdollisuuksien kehittämiseen ja poliittiseen toimintaan. Hän oli uskollinen suomalaisuuden kannattaja ja olikin 1800 -luvun puolivälissä vaikuttamassa ratkaisevasti suomen kielen oikeuksiin sekä oman rahan saamiseen.

1830- ja 1840 -luvut olivat J.V. Snellmanin pisteliäimmän yhteiskunnallisen kritiikin aikaa. Tuolloin hän toi esiin sekä tutkimuksissaan että työssään dosenttina ja sanomalehtimiehenä osin radikaaleiksikin koettuja ajatuksiaan suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja rakenteista. J.V. Snellmanin tunnetuin teos Läran om staten ilmestyi vuonna 1842.

Snellman asui ja työskenteli Kuopiossa vuosina 1843–1849. Tuona aikana hänen julkaisutoimintansa oli varsin vilkasta ja Kuopion ylä-alkeiskoulun opettajana ja rehtorina toimimisen lisäksi hän julkaisi useampaa sanomalehteä. Maamiehen ystävä -lehteä Snellman toimitti sen alkuvaiheessa. Se oli suomenkielinen ja siten myös talonpoikien luettavaksi tarkoitettu julkaisu. Sen sijaan Litteraturbladet ja Saima olivat yläluokalle suunnattuja, ruotsinkielisiä lehtiä, jotka juuri kielivalinnallaan saivat aikaan lukijakunnan valikoitumisen.

Arastelematon suomen kielen puolestapuhuja

Saima oli poliittinen lehti, joka otti suorasukaisesti kantaa moniin silloisen yhteiskunnan epäkohtiin. Snellman pyrki Saiman kirjoituksillaan vaikuttamaan yläluokkaisiin lukijoihin, saamaan nämä tietoiseksi kansallisesta identiteetistään ja sitä kautta edistämään suomalaiskansallisen sivistyksen kehittymistä. Saimassa julkaistiin sekä ulkomaiden että kotimaan uutisia painon ollessa jälkimmäisellä. Snellman piti tärkeänä erityisesti suomen kieltä ja kirjallisuutta koskevia uutisia, koululaitosta käsitteleviä asioita sekä kaikkea mikä liittyi kansalliseen sivistyselämään. Saima toimi Snellmanin henkilökohtaisten mielipiteiden äänitorvena, jota hän hyödynsikin arastelematta. Lehdessä julkaistiin myös teräviä kommentteja muiden julkaisujen artikkeleista, ja osa tästä kritiikistä tulkittiin suoranaiseksi pilkaksi kilpailijoita kohtaan. Lopulta Saima lakkautettiin pisteliään yhteiskuntakritiikkinsä vuoksi.

Sittemmin Snellmanin mielipiteet tasoittuivat ja Aleksanteri II:n suuriruhtinasaikana olot muuttuivat muutenkin entistä vapaamielisemmiksi. Vuosina 1856 - 1863 Snellman toimi siveysopin ja tieteiden järjestelmän professorina Helsingin yliopistossa. 1850 -luvulla Snellman jätti kriittiset kannanottonsa ja keskittyi valtiontalouden kehittämistoimiin. Laajan tietopohjansa ja asiaan perehtyneisyytensä vuoksi hänet nimitettiin senaatin jäseneksi vuonna 1863. Vuonna 1866 Aleksanteri II aateloi Snellmanin tunnustuksena tämän ansiokkaasta urasta. Vanhoilla päivillään Snellman jatkoi edelleen suomalaisuutta ajavaa, fennomaanista linjaansa toimittajana ja valtiopäivien edustajana.

Snellman syntyi 12. toukokuuta 1806 nykyisellä Tjärhovsgatanilla Tukholmassa. Hänen isänsä oli merikapteeni. Snellman varttui Suomessa, mutta marraskuussa 1839 hän tuli Tukholmaan, jossa hän liikkui kirjallisissa piireissä ja kirjoitti ahkerasti liberaaliin Freja-lehteen. Asuttuaan välillä Sveitsissä ja Itävallassa Snellman palasi Tukholmaan, jossa hän julkaisi teoksensa Läran om staten vuonna 1842. Tänä päivänä Tukholmasta, osoitteesta Tjärhovsgatan 5, löytyy Johan Vilhelm Snellmanin muistolaatta.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 14.5.2018


© Suomen suurlähetystö, Tukholma; Suomen kunniapääkonsulaatti, Göteborg
 | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot