Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ruotsalaisuuden päivää juhlitaan Suomessa 6. marraskuuta - Suomen suurlähetystö, Tukholma : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tukholma
SUOMEN KUNNIAPÄÄKONSULAATTI, Göteborg


Finlands ambassad
Gärdesgatan 11, 115 27 Stockholm
+46 8 676 6700, info@finland.se
Finlands honorära generalkonsulat
Götgatan 10, 41105 Göteborg
+46 31 801 050, sanomat.got@formin.fi
Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 6.11.2017

Ruotsalaisuuden päivää juhlitaan Suomessa 6.11.

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Suomenruotsalaisille päivä merkitsee oikeutta käyttää omaa kieltään Suomessa, mutta päivän tarkoituksena on myös Folktingetin mukaan kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata.

Ruotsalaisuuden päivää vietetään juhlavin menoin. Folktinget isännöi pääjuhlaa, joka saa yleensä paljon huomiota niin radion ruotsinkielisellä kanavalla, lehdistössä kuin televisiossakin. Lisäksi eri puolilla ruotsinkielistä Suomea järjestetään useita pienempiä juhlatilaisuuksia. Tilaisuuksia vietetään myös muun muassa ruotsinkielisissä kouluissa, joissa juhlintaan kuuluu oleellisesti äidinkielen laulu eli Modersmålets sång.

Historia

SnellmaninkatuVuonna 1906 perustettiin ruotsalainen kansanpuolue ajamaan ruotsinkielisten asiaa. Jo seuraavana vuonna puolue teki päätöksen ryhtyä viettämään erityistä ruotsalaisuuden päivää, jonka tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta.


Juhlapäiväksi valittiin marraskuun kuudes, Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Tuona päivänä vuonna 1632 Kustaa II Aadolf kaatui Lützenin taistelukentällä kolmikymmenvuotisessa sodassa, jossa hän loi pohjan Ruotsin tulevalle suurvalta-asemalle. Alkuvuosina juhla keskittyikin voimakkaasti kuninkaan henkilön ympärille.

Kieliriitojen värittämällä 1930-luvulla juhlintaa varjostivat välillä jopa rajuiksikin katutappeluiksi kärjistyneet kiistat kieliryhmien välillä. ”Suomalaisuusintoilijoiden” piirissä päivää pidettiin ”aggressiivisen imperialismin juhlapäivänä”. Sota-aikana pyrittiin korostamaan kansan yhteenkuuluvuutta kielirajoista huolimatta ja myös juhlien järjestäjä vaihtui puoluepolitiikan ulkopuoliseksi Folktingetiksi. Almanakkaan marraskuun 6. päivä on merkitty liputuspäiväksi vuodesta 1979 lähtien ja nimike svenska dagen (ruotsalaisuuden päivä) on ollut almanakassa vuodesta 1980.

Kielilaki

Suomi sai uuden perustuslain maaliskuussa 2000, jossa määritellään, kuten aiemmassa hallitusmuodossakin, että maamme viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Perustuslain mukaan hallintoviranomaisten on huolehdittava sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön kulttuurillisista ja yhteiskunnallisista tarpeista tasaveroisesti. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että yhteiskunnan tarjoamia palveluita, opetusta ja tiedotusaineistoa on oltava saatavilla molemmilla kielillä.

Myös Suomen hallinto on lain mukaan kaksikielinen, joten kaikki lait, säädökset ja muut tärkeät asiakirjat julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi.

Ruotsalaisuuden päivän tärkein merkitys lienee nykypäivänä vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja koota ihmisiä yhteen. Ruotsinkieliselle vähemmistöryhmälle tällä seikalla on suuri merkitys. Suomenruotsalaisilla on svenska dagenin vieton ohella muitakin omia perinteitä. Näkyvimpiä ovat Lucia-juhla ja juhannussalon pystyttäminen.

Tutustu Suomen ruotsinkieliseen ajatushautomoon, myös suomeksi.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 6.11.2017


© Suomen suurlähetystö, Tukholma; Suomen kunniapääkonsulaatti, Göteborg
 | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot