Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kiinteä liikenneyhteys Suomen ja Ruotsin välille? - Suomen suurlähetystö, Tukholma : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tukholma
SUOMEN KUNNIAPÄÄKONSULAATTI, Göteborg


Finlands ambassad
Gärdesgatan 11, 115 27 Stockholm
+46 8 676 6700, info@finland.se
Finlands honorära generalkonsulat
Götgatan 10, 41105 Göteborg
+46 31 801 050, sanomat.got@formin.fi
Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 8.12.2015

Kiinteä liikenneyhteys Suomen ja Ruotsin välille?

Ruotsissa, Suomessa ja Ahvenanmaalla on elinkeinoelämän, alueellisten ja akateemisen maailman toimijoiden piirissä herännyt ajatus kiinteästä liikenneyhteydestä Suomen ja Ruotsin välillä. Suomen Tukholman-suurlähetystö järjesti 23.11.2015 tätä visiota tarkastelevan seminaarin: Fast svensk-finsk förbindelse för tillväxt; Helsingfors-Åbo-Mariehamn-Norrtälje-Stockholm.

Maayhteysseminaarin alullepanijat
Seminaarin alullepanijat Suomen Tukholman-suurlähetystön ministeri Mikael Antell, Kunliga tekniska högskolanin tekniikan tohtori Björn Hasselgren ja Suomen Tukholman-suurlähettiläs Jarmo Viinanen.

Tapahtumaan saapui noin 70 asiantuntijaa, vaikuttajaa ja toimittajaa molemmista maista. Lisäksi tilaisuuteen osallistui suoraan Los Angelesista paikan päälle saapuneet tulevaisuuden kuljetustekniikkaa kehittävän Hyperloop Technologies -yrityksen edustajat.

Suurlähettiläs Jarmo Viinanen korosti avajaissanoissaan, että kyky ajatella uutta on aina vienyt pohjoismaiden kehitystä eteenpäin. Hän totesi, että kiinteä yhteys Suomen ja Ruotsin välillä voisi luoda tarvittavaa uutta dynamiikkaa ja vahvistaisi asemaamme yhtenä maailman houkuttelevimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

Tilaisuuden moderoinut tohtori Björn Hasselgren Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta vertasi Suomi–Ruotsi-maayhteyttä muihin vastaaviin hankkeisiin ja totesi sen olevan teknisesti täysin mahdollinen toteuttaa. Hän valotti maayhteyden merkitystä laajemmassa maantieteellisessä perspektiivissä ja piti tärkeänä pyrkiä yhdistämään Euroopan pohjoiset valtiot entistä tiiviimmin muuhun Eurooppaan. 

Björn Hasselgren
Björn Hasselgren.

Hasselgrenin mukaan kiinteä yhteys Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä sekä Helsingin ja Tallinnan välillä edistäisi olennaisesti kyseisten alueiden yhteistyötä ja taloudellista integraatiota. Hasselgren korosti kiinteän maayhteyden merkitystä koko Euroopalle ottaen huomioon erityisesti kulkureitit Venäjälle ja Itä-Aasiaan.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä painotti puheenvuorossaan kiinteiden liikenneyhteyksien mukanaan tuomia ympäristöllisiä ja taloudellisia etuja pienemmille alueille ja koko EU:lle. Penttilä korosti yhteyksien rakentamisen tulevaisuusvaikutusten investointinäkökulmaa. 

Risto E.J. Penttilä
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä

Hankkeen rahoitus vaatii kuitenkin erilaisia ja innovatiivisia rahoitusmuotoja. Penttilä teki seminaarissa aloitteen, jonka mukaan Suomi ja Ruotsi hakisivat yhdessä rahaa EU:sta nopean kiinteän yhteyden selvittämiseksi Helsingin ja Tukholman välille. Tässä prosessissa ympäristöanalyysin, huolellisen suunnittelun sekä erityisesti Ruotsin ja Suomen välisen yhteistyön roolit ovat merkittävät.

Tukholman läänin maakäräjien maakäräjäneuvos Gustav Hemming piti seminaaria ja ajatusta kiinteästä kulkuyhteydestä hyvin tervetulleena. Hänen mukaansa Tukholman tulisikin nähdä aiempaa paremmin ne mahdollisuudet, jotka piilevät yhteyksissä muihin alueisiin. Sen sijaan, että katsottaisiin, miten asiat on hoidettu aiemmin, tulisi huomiota antaa täysin uusillekin ideoille. Myös Hemming piti ilmastoystävällisyyttä yhtenä merkittävimmistä kannusteista kiinteän kulkuyhteyden rakentamiselle.

Ahvenanmaan yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Mårten Fröjdö loi puheenvuorossaan ja videollaan katsauksen maayhteyshankkeen rahoitukseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä esitteli ratkaisuvaihtoehtoja.

Hyperloop Technologies -yhtiön toimitusjohtaja Rob Lloyd ja Kauppalehden Tukholman-kirjeenvaihtaja Antti Lehmusvirta.
Hyperloop Technologies -yhtiön toimitusjohtaja Rob Lloyd ja Kauppalehden Tukholman-kirjeenvaihtaja Antti Lehmusvirta.

Toimitusjohtaja Rob Lloyd sekä suunnittelu- ja tutkimusvastaava Josh Giegel Hyperloop Technologies -yhtiöstä  esittelivät seminaarissa yrityksen 5. sukupolven kuljetustekniikkaa. Yrityksen vasta prototyyppiasteella olevassa järjestelmässä matkustajat tai rahti matkustavat putken sisällä kulkevassa kapselissa jopa äänen nopeudella. Hyperloop Tech kertoi haluavansa osallistua Helsinki–Tukholma-hankkeen selvityskustannuksiin, mikäli virallinen selvitys käynnistetään.

Seminaarin päätteeksi käydyssä paneelissa Per Olof Lingwall (Ruotsin liikennevirasto), Otto Hojar (FS Links Ab), Jari Rastas (Turun yrittäjät), Kjell Skoglund (Suomalais-ruotsalainen kauppakamari) ja Christel Wiman (Tukholman sataman ent. toimitusjohtaja) keskustelivat laaja-alaisesti seminaarin aiheesta. Kaikki panelistit kannattivat ideaa kiinteästä kulkuyhteydestä. Positiivisina seikkoina esille nousivat mahdollisen hankkeen myönteiset vaikutukset sekä Pohjoismaille että EU:lle. Hankkeen rahoitus herätti erityisen paljon keskustelua.

Hankkeen onnistumisen kannalta panelistien mielestä tärkeäksi seikaksi nousi yksityisten toimijoiden aktivointi sekä tiivis yhteistyö valtioiden välillä. Paneelissa käsiteltiin myös mahdollista tulevaa kilpailutilannetta maayhteyden ja laivayhteyden välillä. Paneeli tuli kuitenkin lopputulokseen, että erilaiset kulkuyhteydet pikemminkin täydentävät toisiaan, sillä niiden mukanaan tuomat hyödyt eivät kilpailisi keskenään. Kaiken kaikkiaan panelistit arvelivat hankkeen toteutumisen olevan mahdollista tulevaisuudessa.

Seminaari on herättänyt molemmissa maissa paljon myönteistä mediahuomiota. Keskustelu jatkuu.

Teksti: Paula Piili
Kuvat: Anniina Tourunen

Tulosta

Päivitetty 17.12.2015


© Suomen suurlähetystö, Tukholma; Suomen kunniapääkonsulaatti, Göteborg
 | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot