Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Teach for Sweden -seminaari - Suomen suurlähetystö, Tukholma : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tukholma
SUOMEN KUNNIAPÄÄKONSULAATTI, Göteborg


Finlands ambassad
Gärdesgatan 11, 115 27 Stockholm
+46 8 676 6700, info@finland.se
Finlands honorära generalkonsulat
Götgatan 10, 41105 Göteborg
+46 31 801 050, sanomat.got@formin.fi
Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 2.12.2015

Teach for Sweden -seminaari suurlähetystössä 16.11.2015

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen oli estynyt tulemaan seminaariin ja suurlähettiläs Jarmo Viinanen piti ministerin puheen hänen puolestaan.

Arvoisat kuulijat

Koulutuspolitiikkaa tehdään Suomessa poikkeuksellisen vaativassa toimintaympäristössä. Talou-dellinen tilanne on vakava. Viennin heikkous on jatkunut seitsemän vuotta ja vienyt koko talouden taantumaan. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Työn keskimääräinen tuottavuus on notkahtanut pahasti. Kansainvälisen talouden kehityksestä on saatu huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden näkymät ovat heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan.

EU:n komission tuoreen talousennusteen mukaan Suomi rikkoo tänä vuonna EU:n velkaantumis-sääntöä ja tahti vain kiihtyy ainakin vuoteen 2017 asti. Talouskasvu on ennusteen mukaan lähivuo-sina niukkaa. Tänä vuonna kasvu on ollut toiseksi alhaisinta Kreikan jälkeen. Ensi vuonna olemme jäämässä EU-maiden peränpitäjäksi. Velkaantumisen pysäyttämiseksi olemme joutuneet kohdis-tamaan sopeuttamistoimia myös koulutukseen. Koulutuksen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuu-den varmistamiseksi toteutamme isoja rakenteellisia uudistuksia korkeakoulutuksessa ja ammatil-lisessa koulutuksessa.

Samaan aikaan Eurooppaa koettelee toisen maailmansodan jälkeen rajuin pakolaiskriisi, joka aset-taa solidaarisuuden ja yhteiskuntien eheyden koetukselle.
Talouden pitkään jatkuneet vaikeudet ovat horjuttaneet uskoa Suomen kykyyn pärjätä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa ja pitää yllä hyvinvointia. Suomi on tavoitellut osaamiseen perustuvaa talouskasvua ja hyvinvointia. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole mitään seikkaa, jonka vuoksi tästä strategiasta pitäisi luopua. Päinvastoin. Maailmanlaajuisesti arvoketjuihin kytkeytyvä tuotanto on mennyt yhä enemmän osaamis- ja pääomaintensiiviseen suuntaa. Suuri osa viimeaikaisesta tuot-tavuuden kasvusta perustuu osaamiseen, tutkimukseen ja innovointiin.

[Maailman talousfoorumin kilpailukykyraportin perusteella koulutus ja kokonaisvaltainen huolen-pito inhimillisistä voimavaroista ovat yhä kiistattomia rakenteellisia vahvuuksiamme. Foorumi ar-vioi Suomen maailman parhaaksi inhimillisten voimavarojen kehittäjäksi ja hyödyntäjäksi. Tuoreet kotimaiset selvitykset (ETLA, VATT) puolestaan osoittavat Suomen työmarkkinoilla on kysyntää erityisesti korkeaa koulutusta vaativalle työlle, jossa korostuvat monipuolinen osaaminen, luovuus ja abstrakti ajattelu. Rutiininomaisten ja ulkomaille siirrettävissä olevien tehtävien osuus on puo-lestaan samaan aikaan pienentynyt. Osaamisen ja sivistyksen varaan on Suomen talouden kilpailu-kyky, hyvinvointi ja yhteiskunnallinen yhteenkuuluvuus tulevaisuudessakin rakennettava.]

Suomen koulutusjärjestelmä, erityisesti perusopetus, on PISA-kolhujen jälkeenkin yhä vetovoimai-nen esikuva maailmalla. Suomen opetusministeri onkin kaksijakoisessa tilanteessa. Kotimaassa tivataan säästöistä. Kansainvälisessä ympäristössä ja ulkomaisten vieraiden kanssa halutaan kuulla menestysmallin selityksiä ja toivotaan hyviä neuvoja. Vaikka koulutuspolitiikan haasteet ja tavoit-teet ovat kehittyneissä teollisuusmaissa usein samankaltaisia, olemme oppineet olemaan hyvin pidättyväisiä neuvojen antamisessa.  Koulutus on aina syvästi kiinni maiden historiassa, kulttuurissa ja talouden rakenteissa. Nopeasti muuttuvassa ja monimutkaisessa maailmassa on tullut tavaksi puhua – myös koulutuspolitiikassa – parhaiden käytänteiden sijasta hyvistä käytännöistä. Usein on niin, että syitä ja seurauksia pystytään kuvaan vasta jälkeenpäin uskottavalla tarinalla.

Arvoisat kuulijat

Miten Suomen mallin menestystä on selitetty?  Useimmiten tärkeimmäksi tekijäksi nostetaan kor-keasti koulutetut, osaavat ja motivoituneet opettajat. Opettajan ammatti on Suomessa säilyttänyt arvostuksensa – eräiden tutkimusten mukaan myös kovaa valuutta avioliittomarkkinoilla. Pätevät ja omaa työtään kehittävät opettajat ja muu ammattitaitoinen henkilökunta mahdollistavat koulu-työn laajan itsenäisyyden ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisen. Opettajan työtä on leimannut menetelmällinen vapaus. Opetussuunnitelmissa ei ole määritelty menetelmiä, joilla tavoitteet tulee saavuttaa, vaan tilaa jätetään sille, että hyvin koulutettu opettaja ratkaisee pedagogiset ja didaktiset menettelyt oppilasryhmänsä mukaisesti.

Suomen vahvuuksia on luottamuksen kulttuuri. Sen näkyy myös arvioinnissa, jonka tarkoitus on tukea opettajien ja koululaisten kehittymistä – kontrollinen sijasta. Järjestelmää ja opetuksen sisäl-töjä kehitetään jatkuvasti ennakointien ja tutkimustiedon perusteella. Lähikouluperiaate, oppilai-den hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tuki ja hyvin organisoitu erityisopetus vahvistavat koulutuksen tasa-arvoa.  Koulujen työtä tukevat valtakunnalliset opetussuunnitelmat. Suomessa vallitsee tasa-paino keskitetyn ohjauksen ja koulutuksen järjestäjien autonomian välillä.

Suomen koulutuspolitiikan pitkä linja on ollut huolenpito inhimillisestä pääomasta. Tämä on luo-nut edellytyksiä laaja-alaiselle innovaatiopolitiikalle. Panostus koulutukseen ja tutkimukseen on edistänyt teknologioiden kehittämistä ja niiden tehokasta käyttöönottoa. Suomessa on katsottu, että saamme aikaan kestävää talouskasvua, hyvinvointia ja yhteiskunnan uudistumista ottamalla käyttöön koko kansan lahjakkuusreservit. Ajattelussamme ja toiminnassamme hyvinvointi, tasa-arvo, luovuus ja kilpailukyky kuuluvat yhteen.  Hyvin suunniteltu sosiaaliturva on mahdollistanut järkevien riskien ottamisen ja talouden uudistumisen. Toimivat julkiset ja yksityiset instituutiot ovat tukeneet paitsi yhteiskunnan tehokkuutta myös lisänneet sosiaalista pääomaa. Tämä näkyy muun muassa siinä, että oikeusvaltion periaatteilla on ollut laaja kannatus ja korruptio vähäistä. Turvaverkot ja vahvat instituutiot ovat hillinneet kansalaisten pelkoa talouden avoimuuden lisään-tymistä kohtaan.

Koulutuspolitiikkamme tähtää entistä enemmän siihen, että syntyy oppimisympäristöjä, jotka antavat tilaa luovuudelle sekä yksilöiden erilaisten kykyjen kukoistukselle. Opetuksessa on tarkoitus hyödyntää enemmän oppilaiden luontaista uteliaisuutta ja luovuutta. Osallistavilla menetelmillä parannetaan oppilaiden motivaatiota ja oman elämän hallintaa. Suomen menestyminen ei rii-pukaan ainoastaan pienestä joukosta korkean teknologian huippuyrityksiä tai huippuosaajia. Erilai-set selvitykset ja luovuusstrategiat ovat poikkeuksetta päätyneet samaan johtopäätökseen: luovuus on moninaista ja kuuluu kaikille. Se liittyy arkeen, sosiaaliseen toimintaan, tieteeseen, taiteeseen, kasvatukseen, koulutukseen, työhän, työyhteisöihin ja yritystoimintaan. Luovuuteen rohkaisu ja perusta myöhemmälle pärjäämiselle luodaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa.

Hyvät tulokset kansainvälisissä osaamisvertailuissa eivät olisi mahdollisia ilman koulutukselle suo-tuisaa arvopohjaa.  Suomalaisten arvoja käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että koulu ja kou-lutus ovat suomalaisille paljon merkityksellisempiä kuin vaikkapa unkarilaisille, norjalaisille, saksa-laisille tai amerikkalaisille.  [Koulutuksen tärkeys näkyy myös vuonna 2009 toteutetussa tutkimuk-sessa, jossa selvitettiin, mitä suomalaiset ajattelevat menneisyydestä. Suomalaiset pitivät ylivoi-maisesti merkittävimpänä asiana Suomen historiassa kaikille yhteistä peruskoulua. Koulutuksen mainitsi viiden tärkeimmän asian joukossa yli kolme neljäsosaa vastaajista, siinä missä talvisodan, yleisen äänioikeuden, hyvinvointivaltion, EU:n jäsenyyden tai sisällissodan mainitsi huomattavasti harvempi.

Koulutuksen arvostus on kestävää. Kun Suomessa on tutkittu kansalaisten luottamusta instituuti-oihin, vertailun kärjessä ovat yleensä olleet turvallisuusinstituutiot poliisi, puolustusvoimat ja oi-keuslaitos. Vuonna 2014 koulutusjärjestelmä nousi ensimmäistä kertaa kaikkein luotetuimmaksi instituutioksi, niukasti poliisin ohi.

Meillä on myös isoja huolenaiheita. Ne ovat osaksi yhteisiä Ruotsin kanssa. Suomessa on aiheelli-sesti kiinnitetty osaamisperustan rapautumisilmiöihin. Nuorten oppimistulokset ovat laskussa. Oppimista haittaavat asenteet ovat vahvistuneet. On merkkejä oppimisen ilon katoamisesta. Sosi-aalinen tausta on alkanut vaikuttaa aiempaa enemmän osaamistuloksiin. Koulutustason nousu on pysähtynyt. Liian monella aikuisella on työelämän kannalta riittämättömät perustaidot.

Tutkimukset osoittavat, että tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisellä koulutuksessa on positiivinen vaikutus oppimiseen. Emme kuitenkaan osaa hyödyntää riittävästi erinomaista tekno-logista ympäristöämme ja osaamistamme opetuksessa ja oppimisessa.

Kansainvälisissä vertailuissa suomalaiskotien tietoteknologiavarustus osoittautuu erinomaiseksi ja nuoret ahkeriksi vapaa-ajan tietoteknologian käyttäjiksi. Mutta siinä missä kotien teknologiavarus-tus on OECD-maiden kärkeä, koulut ovat varustukseltaan vain vertailun keskitasoa. Suomalais-nuorten digiarki painottuu koteihin ja viihteelliseen käyttöön. Erään selvityksen mukaan Suomen peruskoulujen opettajat käyttävät ICT:tä matematiikan ja vieraiden kielten opetuksessa vähemmän kuin missään muussa vertailumaassa. Näistä syistä hallitus panostaa voimallisesti opettajien koulutukseen, koululaisten digitaalisiin taitoihin, pedagogiseen uudistumiseen sekä tarkoituksen-mukaisiin ja helppokäyttöisiin materiaaleihin ja sovellutuksiin.  Uusien oppimisympäristöjen kehit-täminen ja digitaaliteknologian hyödyntäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Maahanmuutto- ja pakolaisaallon keskellä suuri huolenaihe on maahanmuuttajataustaisten osaa-minen. Ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoret ovat matematiikan osaamisessa noin kaksi kouluvuotta muita oppilaita jäljessä. Eikä tilanne juuri ole parempi toisen polven maahanmuuttajil-la. Osaamiserot kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ovat EU-maiden suurimmat. Riski jäädä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle on maahanmuuttajataustaisilla noin kaksinkertainen kan-taväestöön verrattuna.

Koulutuksella on iso vastuu pakolaiskriisin inhimillisessä, oikeudenmukaisessa ja kestävässä hoita-misessa. Kansakuntien rakentamista, yhteisten arvojen omaksumista, kriisinkestävyyttä ja uudis-tumiskykyä käsittelevä tutkimus päätyy poikkeuksetta korostamaan koulutuksen merkitystä. Maa-hanmuuttajan tie uuteen arvokkaaseen elämään, työhön, yhteisön jäseneksi ja aktiiviseksi kansa-laiseksi käy koulutuksen kautta. Koulutus on kotoutumisen peruselementti.

On selvää että moninkertaistunut turvapaikanhakijamäärä tuo tässä tilanteessa suuria lisähaastei-ta koko koulutusjärjestelmälle. Lainsäädäntömme takaa kaikille lapsille, myös turvapaikan hakijoil-le, oikeuden perus- ja esiopetukseen. Opetus tulee järjestää kunnissa viivytyksettä kun lapsi on asettunut kuntaan.  Kaikilla kunnilla, joihin turvapaikanhakijalapsia nyt sijoittuu, ei kuitenkaan ole aikaisempaa kokemusta maahanmuuttajalasten koulutuksesta. Sen vuoksi olemme pitäneet kunti-en ohjeistusta ja tilanteen seurantaa erittäin tärkeänä. Kunnille on lähtenyt syyskuussa asiaa kos-keva ohjeistus ja tilannetta seurataan.

Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien reitit koulutukseen ja työelämään ovat meillä tällä hetkellä liian hitaita ja niitä on tarkoitus tehostaa ja nopeuttaa. Pyrimme saamaan nykyistä enemmän tietoa turvapaikanhakijoiden osaamisesta jos vastaanottokeskusvaiheessa. Samoin te-hostetaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tarvittaviin lisäopintoihin ohjaamista. Meillä on paljon parantamista myös kotimaisten kielten koulutuksen organisoinnissa. Maahan jää-vien kielenopetusta ja muuta koulutusta on tarkoitus yhdistää niin, että se johtaa nopeampaa työmarkkinoille siirtymiseen ja kotoutumiseen.

Arvoisat kuulijat

Työelämä muuttuu tavalla, joka tekee varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen entistä tärkeäm-mäksi. Työpaikkoja häviää ja uusia syntyy. Osaamistarpeet muuttuvat. Monet sellaiset ammatit katoavat, joihin vanha koulutusjärjestelmämme on valmistanut. Uusia tehtäviä syntyy tilalle.  Var-haiskasvatuksen ja peruskoulutuksen on varmistettava kaikille oppimaan oppimisen taidot ja halu oppia uutta, kokonaan uusia ammatteja ja työtehtäviä – vieläpä monesti elämän aikana.

OECD, EU, ajatuspajat ja koulutuksen kehittäjät ovat koettaneet määritellä tulevaisuuden avaintai-toja. Muistutetaan tarpeesta rikastaa vakiintuneita perustaitoja kuten luku- ja laskutaitoa esimer-kiksi matematiikan uusilla alueilla ja digitaalisella lukutaidolla. Aiempaa tärkeämpinä taitoina pidetään analyyttistä päättelykykyä, tiedon hankinta- ja hallintataitoja, kriittistä ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua, yrittäjyystaitoja sekä tunne-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaitoja. Tärkeää on, että perinteinen ajatus koulun kasvatustehtävästä on saamassa uutta painoa. Kiinnitetään huo-miota koululaisten persoonallisuuden, luonteen ja itseymmärryksen kehittämiseen. Tietojen ja taitojen kehittämisen rinnalla kannustetaan lapsia ja nuoria perushyveisiin, ahkeruuteen, sinnik-kyyteen, aloitteellisuuteen ja eettisyyteen.

Oppimistulosten ja oppimismotivaation parantaminen edellyttävät kouluyhteisön kehittämistä lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tiedämme esimerkiksi, että lii-kunnalla sekä taiteen ja kulttuurin keinoin on mahdollista parantaa motivaatioita, oppimisvireyttä, osallisuutta ja oppimisen iloa.

Hallituksen tavoitteena 2025 on Suomi, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mah-dollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Hal-litusohjelmassa tarkastellaan koko osaamisen ketjua varhaiskasvatuksesta huippu-tutkimukseen saakka. Korkeakoulujen opetus ja tutkimus eivät voi olla kansainvälisesti vertaillen hyvätasoisia, ellemme pysty pitämään kiinni maailmalla huomiota herättäneen perusopetuksen mallista, jossa yhdistyvät tasa-arvo-tehokkuus ja korkea laatu. 

Viittasin edellä siihen että Suomen vahvuuksia on järjestelmän jatkuva ennakointiin ja tutkimuk-seen perustuva uudistaminen. Tässä tärkeää on oppia muiden maiden kokemuksista. Osaamispe-rustan rapautumisilmiöihin korjaaminen, maahanmuuttajien koulutus ja uuden teknologian hyö-dyntäminen ovat aiheita, jossa voimme edistyä yhteistyötä tehden ja toisiltamme oppien.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 2.12.2015


© Suomen suurlähetystö, Tukholma; Suomen kunniapääkonsulaatti, Göteborg
 | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot